Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

23.10.2026 09:38 ・ Päivitetty: 23.10.2026 10:07

Oppositiolta täyslaidallinen – ”Hallitus on jättänyt suomalaiset yksin”

STR / LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen, SDP:n Eveliina Heinäluoma, Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja vasemmistoliiton Timo Furuholm menossa jättämään opposition välikysymystä arjen kustannusten noususta eduskunnan keskuskansliaan Helsingissä 23. lokakuuta.

Eduskunnan oppositiopuolueet jättivät toista kertaa tällä kaudella Petteri Orpon (kok.) hallitukselle yhteisen välikysymyksen. Aiheena on kohonneet arjen kustannukset, polttoaineiden, asumisen, ruuan, sähkön ja terveydenhuollon nouseva hinta.

Simo Alastalo

Demokraatti

Samaan aikaan työttömyys on ennätyskorkealla tasolla ja sosiaaliturvan tasoa on heikennetty.

– Hallitus on jättänyt suomalaiset yksin arjen kustannusten kanssa, pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

HALLITUSPUOLUEET ilmoittivat syyskuun lopulla polttoaineiden hintojen kivuneen kipurajan tuolle puolen. Hallitus lupasi lääkkeeksi pikaisen tukipaketin. Kun paketti kolmen viikon valmistelun jälkeen julkaistiin, hallituspuolue perussuomalaisten edustajat pitivät siitä tuoreeltaan täysin riittämättömänä.

– Enkä ihmettele. Itseasiassa suurin osa suomalaisista tuskin edes huomaa mitään arjessaan, Lindtman sanoi.

SDP kiinnittänyt julkisuudessa huomiota työmatkavähennykseen, jonka alaraja on vuoden vaihteessa nousemassa 800 eurosta 900 euroon. Toisin sanoen hallitus on kiristämässä osan työmatkalaisista verotusta vaikka liikkumisen kustannukset ovat karkaamassa käsistä.

– Onhan tämä hallituksen paketti kaikkien aikojen floppi.

Samaan aikaan hallitus on korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksuja.

VÄLIKYSYMYKSEN ensimmäinen allekirjoittaja Eveliina Heinäluoma (sd.) huomautti hallituksen päättäneen arjen hintakriisistä huolimatta myös runsaan 800 miljoonan euron yhteisöveronalennuksesta, joka tulee voimaan vuoden alussa. Asiantuntijat ovat pitäneet muun muassa OP-ryhmää ja Nordeaa hyödyttävää alennusta laajalti tehottomana.

Heinäluoman mukaan tavallisten suomalaisten vuoro tuntuu siirtyvän koko ajan eteenpäin.

– Vanha suomalainen oppi kuuluu: jos on tahtoa, on myös keinoja. Herääkin kysymys eikö Orpo-Purran hallituksella ole tahtoa peruuttaa omista tehottomista päätöksistään, jotta löytyisi mahdollisuus tukea arjen kustannusten keskellä kamppailevien tavallisten suomalaisten arjessa pärjäämistä ja työssäkäymistä, Heinäluoma sanoi.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi saaneensa vaikutelman, jossa hallitus ja suomalaiset elävät eri todellisuuksissa.

– Siksi tämä välikysymys on perusteltu. Tiukoilla on aika moni suomalainen näinä aikoina. Pienituloisten lisäksi hyvin moni keskituloinen, yrittäjä, lapsiperhe, maatalouden ammattilainen, kuljetusala. Kyllä tässä vahvempaa vastaantuloa olisimme odottaneet, Kaikkonen sanoi.

Jos Lindtman kutsui hallituksen bensadiiliä flopiksi, Kaikkoselle kyse oli etukäteisodotuksiin nähden ”tussahduksesta” ja ”mahalaskusta”.

– Keskusta paheksuu erityisesti sitä, että tätäkin vähää rahoitetaan leikkaamalla perustienpidon rahoituksesta. Lopputulos näyttää siltä, että bensapumpuilla hinta ei alene mutta kuopat teissä syvenevät.

Kaikkonen halusi mukaan välikysymykseen myös sähkön hinnan, jonka alentamiseksi puolue esitteli aikaisemmin viikolla uuden sähköpaketin pakkaspuskureineen ja lähisähköineen. Tavoitteena oli kuluttajien suojeleminen datakeskusbuumin hintavaikutuksilta.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoi elinkustannusten nousun kohtelevan ihmisiä hyvin eri tavoin riippuen siitä, onko kyse ”kirurgista Kauniaisissa vai kansaneläkeläisestä Kiihtelysvaarassa”.

– Sen takia vihreiden näkemys on, että toimenpiteiden tulee olla tarkkaan kohdennettuja. Meidän pitää auttaa ennen kaikkea niitä ihmisiä, joilla on tässä tilanteessa kaikkein tukalinta, kuten maalla asuvia pienituloisia, Tynkkynen sanoi.

Tynkkynen kertasi käynnissä olevan energiakriisin liittyvän nimenomaan fosiiliseen energiaan.

– Sen takia olisi tässä tilanteessa sulaa hulluutta yrittää lääkitä oireita eli kohonneita kustannuksia pahentamalla itse tautia. Sen takia vihreät katsoo, että meidän pitää tukea ihmisiä, ei polttoaineita.

VASEMMISTOLIITTOA tiedotustilaisuudessa edustanut eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Timo Furuholm sanoi työttömyysongelman näkyvän myös ruoka-avun kasvavana tarpeena.

– Elämisen kustannusten kattamisesta on tullut todella vaikeaa etenkin sille isolle joukolle suomalaisia, joiden vähäiseen sosiaaliturvaan hallituksen leikkaukset ovat osuneet. Siinä joukossa on lapsiperheitä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä, opiskelijoita, Furuholm sanoi.

Mitä oppositio olisi sitten tehnyt toisin?

SDP olisi korottanut työmatkavähennystä. Kun hallitus heikentää suurimman osan työmatkavähennystä nostamalla alarajan ensi vuonna takaisin 900 euroon. SDP olisi laskenut alarajaa ja nostanut ylärajaa. Lisäksi SDP olisi nostanut kilometrikohtaisen vähennyksen 27 sentistä 30 senttiin.

Oppositio olisi myös palauttanut asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat ja perunut vasemmistoliiton ”Rydmanin hinnoiksi” ristimät terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset.

– Nehän ovat siitä samasta pussista pois. Samasta kukkarostahan me maksetaan siellä bensapumpuilla, sairaaloissa, kaupoissa ja muissa, Lindtman kiteytti.

LINDTMAN lupasi SDP:n esittelevän arjen kustannuksia helpottaville keinoilleen rahoituksen omassa vaihtoehtobudjetissaan. Tiedotustilaisuudessa hän mainitsi muun muassa yritystukiin tehtävät tasoleikkaukset.

– Hallitus on puolustautunut, että tämä ei ole mahdollista. Samaan aikaan he leikkaavat suomalaisten arjen toimeentulosta, korottavat maksuja ja sanovat, ettei yritystuista ole mahdollista säästää. Näyttää siltä, että he ovat tulleet toisiin aatoksiin, Lindtman sanoi ja viittasi kokoomuksen ja perussuomalaisten julkaisemiin ensi kauden leikkauslistoihin, joissa molemmissa on yritystukileikkauksia.

Keskusta olisi Kaikkosen mukaan toivonut hallituksen polttoainepaketista vähintään tuplasti suurempaa.

– Myös ammattidiesel pitäisi ottaa aikaisemmin käyttöön, mitä hallitus kaavailee vuoden 2028 alusta.

LIIKE Nytin Hjallis Harkimo arvosteli hallitusta talouskasvuoptimismista ja piti kasvuhehkutusta edesvastuuttomana.

– Meillä on yli 300 000 ihmistä vailla töitä. Eniten minua huolettaa nuoret, jotka hoitavat opintonsa kunnolla mutta eivät saa töitä eivätkä pääse elämään kiinni, Harkimo sanoi.

– Asuminen kallistuu, korot nousevat, bensa ja dieselin hinta on pilvissä, ruoka kallistuu. Kuljetusliikkeet ovat suurissa vaikeuksissa, hän listasi.

HARKIMON mukaan kyse ei ole enää siitä, joutuuko pääministeri Petteri Orpo perumaan puheensa siitä, ettei datakeskusbuumi nosta sähkön hintoja vaan siitä, milloin hän joutuu sanansa syömään.

– Tähän on tultu. Amerikkalaiset datajätit pyytävät mieluummin anteeksi kuin lupaa.

Harkimon mukaan Suomelta puuttuu datakeskusinvestointien suhteen kokonaissuunnitelma.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU